Työn ja levon vuorottelu

image

En ollut tällä kertaa studiolla Iloisen antamisen illassa, joka tuli lauantai-iltana. Illan aikana kerättiin varoja ja tehtiin tunnetuksi Himlen TV7 -kanavaa. Jeesus-kanava Ruotsin Uppsalaan on liikaa pahuuden voimille, ja tulihan sitä kylmä sangollisen niskaan heti seuraavana päivänä.

Iloitsin katsellessani kotona illan kulkua. Ylistin Jumalaa ja olin ylpeä henkilökunnastamme. He ovat niin ihania ja päteviä ja sitoutuneita. Rakastan koko TV7:n perhettä. Minulla on äidin sydän, johon kaikkinainen epäsopu ja riita sattuu kovin. Täydellistä harmoniaa on mahdotonta saada täällä maailmassa, kun olemme niin vajavaisia ja keskeneräisiä ihan jokainen.

Tarvitsemme Jumalan armoa, ja niinhän laulussa lauletaan, että ”joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa”. Muistan, kuinka isäni aina laski kätensä lasten päälle ja sanoi: ”Jeesus siunatkoon.” Samoin aina kun lähdettiin tai erottiin, sanoimme toisillemme: ”Jeesus siunatkoon.” Tämä esimerkki ja lapsuudestani jäänyt tapa on siirtynyt minun ja perheeni tavaksi. Jeesuksen siunaus on kaikkein tärkein asia. On turvallista lähettää lapset kouluun ja aviopuoliso töihin. On suuri etuoikeus saada toivottaa Jeesuksen siunausta. Jeesuksen turviin saamme heittää jokaisen. Hän ottaa siunatut vastaan ja antaa siunauksensa. TV7-kanava on ollut Jeesuksen siunauksen alla koko tämän 15 vuoden ajan. Monenlaisten vaiheiden kautta olemme kulkeneet ja varmaan vielä kuljemme, mutta kun rukouksin kuljemme, olemme Jeesuksen siunauksen alla, ja se on mahtavaa.

Olimme Salon helluntaiseurakunnassa viime viikolla. Voi, kuinka saimme rakkaudellisen vastaanoton ja esirukoukset. Minä en puhunut illassa vaan sanoin, että nyt lepään ja nautin. Olin kovin väsynyt henkisesti ja sain oikein lepoa Herrassa. On ihanaa laulaa ja rukoilla yhdessä. Tuula, Lassi ja Martti puhuivat koskettavasti. Kun en itse ollut palveluvuorossa, sain tarpeellisen hengellisen ravinnon. Onkin tärkeää tunnistaa, milloin on aika palvella ja milloin levätä. Pyhä Henki on ihana, kun Hän muistuttaa levon tärkeydestä, vaikka itse luulee, että on oltava aina valmiina kuin partiopoika.

Oma tehtäväni ei muutu eikä lopu, vaikka en aina ole puhumassa tai tekemässä, sillä sain tehtäväni Jumalalta. Olen Hänen omansa ja huolehdin niistä asioista, jotka Hän on minulle antanut, niin kauan kunnes Hän sanoo, että voin siirtyä viettämään huolettomia eläkepäiviä. Jumala tietää ajan, omistaa kaiken ja hallitsee kaikkea. Siihen haluan turvata ja tyytyä. Onhan minuakin kehotettu siirtymään syrjään, mutta teen sen heti, kun Herra sen sanoo ja näyttää. Välillä tulee heitä, jotka sanovat olevansa Jumalan sanansaattajia, mutta jos Jumalalla on minulle sanomista, Hän sanoo sen minulle niin kuin tähänkin asti. Olen oppinut kuuntelemaan Jumalan ääntä ja tietämään hengessäni, minkälaiset henkivallat ovat liikkeellä.

Pysyä Kristuksessa, ajatella Häntä, puhua Hänelle, rukoilla ja kiittää – se on tärkeintä. Kaikki muu seuraa perässä, sillä kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Minulle on Jeesuksen seuraaminen tärkein asia. Hänen hyvyytensä ja laupeutensa seuravat minua kaiken elinaikani ja saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. Mitä muuta toivoisin kuin olla lähellä Herraa? Elää Hänelle ja kuolla Hänelle. Rakas, ihana Jeesus!

Katselin pikku-lintusiani, jotka pörräsivät talipallolla. Kaksi pientä sinitiaista ovat olleet ahkerasti syömässä ja ovatkin kasvaneet kesän aikana. Kuitenkin ne ovat pienempiä kuin pulleat talitiaiset. Pienin sinitiainen ajaa jo isomman talitiaisen pois talipallolta. Oli aika huvittavaa seurata pikkulinnun tomeraa toimintaa. Joku aika sitten ne olivat niin arkoja ja vain odottivat tilaisuutta, milloin uskalsivat tulla syömään. Lintumaailman toimintaa on kiva seurata ja katsella niiden pyrähtelyjä paikasta toiseen. Ajattelen linnuista, että ne ovat Jumalan iloisia ajatuksia.

”Kysyt mikä on rakkauden mitta, sopiva annos lähimmäisyyttä.
Askel liian lähelle tungettelevaa, askel liian vähän välinpitämättömyyttä.
Ihmisten askeleet eripituisia, ihmisten tunteet erilaisia.
Kysy mittaa sydämeltäsi. Katso lähimmäisesi kivun syvyyteen. Opit asioita jotka eivät mitattavissa.”

Maaria Leinonen

 

Mirja