Kuuntelin radiosta keskustelua ajaessani toimistolta kotiin. Siinä käytiin läpi suomalaisen perinteen mukaisia joulunviettotapoja ja kuinka tämä joulu poikkeaa aikaisempien joulujen vietosta: ”Tänä jouluna ei voi toimia totutun tavan mukaan ja kutsua perhettä ja sukua kokoon joulunviettoon. Ei voi tilata joulupukkia lahjoja jakamaan niin kuin joka joulu. Ei pääse edes kirkkoon laulamaan joululauluja.”
Yhteisöllisyys puuttuu eikä sitä voi videon tai television kautta kokea. Hyvänä aikana ei tule ajatelleeksi, että voi tulla muutosta totuttuihin tapoihin viettää joulua. Tavallista arkea arvostaa vasta kun sitä ei ole.
Olemme saaneet elää monia rauhan ajan jouluja, jolloin jokainen on voinut toteuttaa joulunajan toiveita ja toimia oman ja perheen mielen mukaisesti. Tavoista tulee perinteitä, ja niitä on mukava toistaa joulusta toiseen. Tämä joulu on monille erilainen joulu sosiaalisesti ja taloudellisesti. Emme voi olla yhdessä tai emme pysty taloudellisesti toimimaan niin kuin aikaisempina jouluina. On työttömyyttä ja rauhattomuutta. Monenlaista ennenkokematonta ikävää. Mitä joulu oikein merkitsee? Miksi on joulu? Tarvitseeko joulu meitä?
Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi. Joulun Lapsi tuli pelastamaan ja näyttämään tien iankaikkiseen elämään. Joulun pakanallisuus tulee esille joulupukkien ja tonttujen ja muun markkinahumun kautta. Joulu on tärkeä ja kaunis juhla. On valoja ja musiikkia. Annamme lahjoja ja kaunistamme kotia. Saatu joulukortti vanhalta ystävältä ilahduttaa.
Koen itseni kykenemättömäksi vastaamaan kaikkiin haasteisiin ja odotuksiin, jotka olen suurimmaksi osaksi itse itselleni rakentanut. Haluaisin muistaa kaikkia ystäviä ja tuttavia kortein ja lahjoin. Onneksi olen päässyt eroon liiallisesta joulusiivouksesta tai ruokien ja leivonnaisten tekemisestä. Muistan, kun lapset olivat pieniä, tein kaikki laatikoista pipareihin itse ja siivosin kaapit ja lattiat. Olin kokopäivätyössä, joten vapaa-aika meni kotitöissä. Minulla on mielikuva, että olin jouluna aina sairaana. Yskä ja sitten kuume päälle. Halusin ja tavoittelin täydellisyyttä; kuva kaikkivoipasta ja pystyvästä äidistä oli tiedostamaton tavoitteeni. Minusta oli myös ihanaa olla äiti ja laittaa kotia kauniiksi. Oli vain liian paljon työtä ja vastuuta.
Kun Jeesus syntyi, ei kukaan ollut valmistanut yhtään mitään suuren Kuninkaan tuloa varten. Jeesuksen vanhemmat olivat reissun päällä ja kaukana kotoa. Mutta taivas tiesi ja lauloi oikein taivaallisen sotajoukon voimin köyhille paimenille. Samoin tiesivät kaukana asuvat ja matkaan lähteneet tietäjät. He olivat nähneet ihmeellisen taivaallisen merkin, tähden, joka johdatti heitä vaatimattoman seimen äärelle. Tänäänkin on joitakuita, jotka tietävät Jeesuksen syntyneen ja kasvaneen Israelissa. Tietävät, että meille on syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus. Hän syntyi yli 2 000 vuotta sitten ja elää. Hän istuu Jumalan oikealla puolella ja tulee kerran tuomitsemaan niin elävät kuin kuolleet.
TV7-kanava kertoo ihmeellisen joulun sanoman tämän päivän ihmisille, niille, jotka paimenten tavoin haluavat sen kuulla. Saamme tuoda oman rikkinäisen ja pelästyneen sydämemme Jeesukselle ja uskoa syntimme anteeksi. Tämä on seurausta joulusta, jolloin Ihmeellinen neuvonantaja, Rauhanruhtinas syntyi maailmaan. Hän ei tarvitse kultaa, ei mirhaa, joita tietäjät toivat hänelle. Hän tarvitsee meitä, jotta Jumalan valtakunta voisi levitä kaikkialle kaikkina aikoina. Nyt on meidän vuoromme.
Ilo on saapunut kaupunkiin,
Jumalan poika on täällä.
Rakkauden toi hän maailmaan.
Sinua kysyi hän tullessaan,
ettet paleltuisi kokonaan
kylmässä täällä maan päällä.
Kunnia Jumalalle ja maan päällä rauha.
Sillä hänellä on meitä kohtaan hyvä tahto.
Joulurauhaa sydämiin ja koteihin!
Mirja
