Pääsiäinen on yksi Jumalan määräämästä kolmesta Herran juhlasta (3. Moosesen kirja 23:4-5). Tämä Herran juhla on viittaus Pesachiin, joka on Egyptistä lähdön muistoksi vietettävä Raamatullinen juhla. Jeesus vietti juuri tätä juhlaa. Kristillisen pääsiäisen symboli on risti – Jeesuksen pelastustyön symboli, joka kertoo samaan aikaan kärsimyksestä ja ilosta. TV7-kanavalla pääsiäisen ohjelmisto on erityisen monipuolinen ja katsottavaa löytyy runsaasti. Kiinnostaako sinua tietää, mitä kaikkea kätkeytyy tähän monipäiväiseen juhlaan kauppojen hyllyiltä löytyvien pupujen ja tipujen lisäksi? Katso kanavaa pääsiäisenä ja pääset mukaan monipuoliselle matkalle. Esimakua löytyy TV7 Arkista.
Pesach
Pääsiäinen
Katso pääsiäisen suosikkeja
Sävelet kuljettavat meitä vuosisatojen odotuksista lupausten täyttymiseen. Tule mukaan uudistavalle matkalle pääsiäisen ilosanoman äärelle! Apan ja Erikan family-bändi toivottaa lämpimästi tervetulleiksi! TV7 Arkki
Kohtaamme Jeesuksen pääsiäisenä Hänen viimeisten sanojensa kautta. Miten ne puhuttelevat meitä tässä ajassa? Sarja on samaan aikaan matka sekä ristille että omaan sisimpään. Koskettavia viimeisiä viestejä kuolevalta ihmiseltä ja samalla kohta ylösnousevalta Jumalalta. TV7 Arkki
Kolmiosaisessa sarjassa syvennytään sekä Vanhan että Uuden testamentin pääsiäiseen. Millä tavalla juutalaiset viettävät pääsiäistä? Löytyykö samanlaisia elementtejä Uudesta testamentista ja onko niillä sama merkitys?
TV7 Arkki
Pesach ja pääsiäinen
Juutalainen maailma viettää Pesach-juhlaa keväällä. Heprealaisessa kalenterissa juhla on Nisan-kuussa. Raamatussa on ilmoitettu juhlan ajankohta sekä tarkoitus. Pesach on yksi niistä kolmesta juhlasta, jonka aikana juutalaisen miehen tulee suorittaa pyhiinvaellus Jerusalemiin. Seder-ateriaa syödään juhlan ensimmäisenä iltana. Tämä ateria on niin tunnettu ei-juutalaisessa maailmassa, että jopa elokuvissa on usein juuri seder-kohtaus. Aterialla kerrotaan Egyptin orjuuden ja vapautuksen kertomus.
Raamattu kehottaa kertomaan lapsille ja lastenlapsille. (2. Moos. 13:8)
Jeesus vietti Pesach-juhlaa niin kuin muitakin Raamatun juhlapyhiä. Tämän vuoksi ensimmäiset kristityt muistivat Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta juuri Pesachin ajankohtana. Vasta keisari Konstantinus Suuren myötä ja Nikean kirkolliskokouksen (325 jKr.) jälkeen, eron tekeminen juutalaisuuteen tuli tärkeäksi. Hallitsija katsoi, että ei ollut sopivaa viettää Kristillistä juhlaa yhtä aikaa juutalaisten kanssa. Siitä lähtien juhlapyhät, Pesach ja kristillinen pääsiäinen, ovat osuneet samaan ajankohtaan vain satunnaisesti.
Pesach-juhlassa muistetaan veren pelastavaa vaikutusta ovien pihtipielissä. Nimi tulee juuri tästä ovien ohi kulkemisesta. Pesach on luonteeltaan messiaaninen juhla. Ehkä juuri siksi olemme nyt ajassa, jossa monet kristityt ympäri maailmaa viettävät seder-aterian. Aterialla käydään läpi sen symboliset elementit myös siltä osin kuin ne liittyvät Messiaaseen.
Kristillinen pääsiäinen on harras juhla, joka huipentuu ylösnousemukseen. Jerusalemin tunnelma, monien pyhiinvaeltajien läsnäolo ja kansanjoukot ovat osa tuntemaamme historiaa, joka liittyy Pesachin perinteeseen. Jeesuksen kärsimystie, pilkka ja ristiinnaulitseminen ovat osa voittoa, joka näkyi vasta kolmantena päivänä.
Tämä kertomus saisi olla osa jokaisen suomalaisen perheen pääsiäisateriaa. Omassa ajassamme meidän täytyy muistuttaa ihmisiä siitä, miksi vietämme pääsiäistä. Pääsiäinen on enemmän kuin kevään juhla.
Pääsiäinen pähkinänkuoressa – paljon aihetta iloon
Marita Rautio
Jumalan profetia Jeesuksen sovitustyöstä: Jumala paljasti pelastussuunnitelmansa jo vapauttaessaan Israelin Egyptin orjuudesta. Jumala erotti ja suojasi oman kansansa karitsan verellä. Tämä pelastussuunnitelma koskee perhekuntia. Jokaista perhekuntaa varten tuli ottaa yksi karitsa. Pääsiäisateria on perhejuhla. Kaikkien tulee muistaa ja opettaa lapsilleen Jumalan uskollisuutta: ”sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä” (2. Moos. 12:14, 24-27)
Karitsan syöminen antaa voimaa lähteä pyhitystielle, ”ulos Egyptistä”. Pääsiäinen aloittaa heprealaisen kalenterivuoden ja uusi aika alkaa sovituksesta. Juutalaiset ja kristityt ovat samaa perheväkeä (Ef. 2:1).
2. Moos. 12. luvun profetian täyttymys: Jeesus nousi Jerusalemiin, kärsi ja kuoli Jumalan pääsiäiskaritsana, tarkalleen Jumalan asettamana aikana. Jeesus on noussut kuolleista ja lunastanut meidät kuolemasta! (Matt. 28:67). Jeesus elää! (Joh. 14:19)
Iloitsemme myös vielä Jeesuksen täyttymättömästä profetiasta tulevan Valtakunnan juhlista (Luuk. 22:15-18). Pääsiäinen on yksi Jumalan määräämästä kolmesta Herran juhlasta (3. Moos. 23:4-5).
Lisää tietoa ja vinkkejä pääsiäisen vietosta mm.: Batya Wootten: Israelin juhlat, osa 1
Riemullista pääsiäistä!
Miksi pääsiäistä kannattaa viettää?
Jos Jeesus Nasaretilainen ei noussut kuolleista, koko kristinusko on pelkkää itsepetosta, kirjoittaa Vesa Ollilainen. Millaiset todisteet tukevat Raamatun pääsiäiskertomusta?
Vesa Ollilainen
Pääsiäisellä on ratkaiseva merkitys kristityille. Eräs kristinuskon varhaisin johtohahmo sanoi sen näin:
”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne. – – Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä” (1. Kor. 15:14-19).
Kristinusko riippuu täysin siitä, mitä 2 000 vuotta sitten vietetyn pääsiäisen aikana tapahtui. Jos Jeesus ei noussut kuolleista, on koko kristinusko pelkkää itsepetosta.
Voimmeko tietää, että Jeesus heräsi kuolleista? Kun tarkastelemme parhaimpia saatavilla olevia lähteitä, voidaan niiden todistus tiivistää neljään tosiseikkaan:
1. Jeesus ristiinnaulittiin. Harvoin on Jeesuksen kuolintapaa varmempaa tietoa niiltä ajoilta.
2. Muutamien päivien päästä Jeesuksen hauta oli tyhjä. Viholliset ja ystävät tiesivät, minne Jeesus haudattiin. Erimielisyys koski vain sitä, miksi hauta oli tyhjä. Viholliset väittivät, että Jeesuksen ystävät varastivat ruumiin. Ystävät kielsivät tämän.
3. Jeesus ilmestyi seuraajilleen ja joillekin vihollisilleen. Hänet näkivät yksittäiset ihmiset ja suuret joukot, välillä hetken, välillä pitkän aikaa.
4. Opetuslasten elämä muuttui. Kun Jeesus vangittiin, tulevat alkukirkon johtajat pakenivat paikalta ja piiloutuivat. Jonkin ajan päästä samat pelkurit puhuivat rohkeasti Jeesuksen ylösnousemuksesta. He eivät suostuneet vaikenemaan vaan hyväksyivät vainon todistuksensa tähden.
Nämä neljä historian tosiseikkaa tulevat vastaan parhaissa lähteissä, mitä meillä on Jeesuksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista. Ne vaativat selitystä. Todistusaineiston vastaus on yksinkertainen: Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.
Tämä ratkaisu ei ole jäänyt vaille haastajaansa. Aineistoa on selitetty muilla tavoilla:
1. ”Jeesuksen seuraajat valehtelivat. He sepittivät tarinan Jeesuksen ylösnousemuksesta jatkaakseen mukavaa elämäänsä tukijoidensa kustannuksella.” Totta on, että ihminen valehtelee hyötyäkseen siitä jotain. Mutta opetuslapset joutuivat suunnattomiin vaikeuksiin sen takia, mitä he Jeesuksesta väittivät. Silti he toistivat itsepintaisesti vakaumustaan, että he olivat nähneet tyhjän haudan ja ylösnousseen Jeesuksen. Niin toimii totuudesta kiinni pitävä.
2. ”Jeesus oli valekuollut. Hän virkosi haudan viileydessä.” Eli roomalaiset sotilaat, ammattipyövelit, epäonnistuivat näyttävästi teloituksessa? Omaiset eivät huomanneet Jeesuksen elävän? Puolikuollut Jeesus sai siirrettyä haudan oven sulkeneen valtavan kiven? Ja sen jälkeen hän onnistui katoamaan historian lehdiltä, niin ettei kukaan tiedä mitä hänelle tapahtui? Sitä kaikkea on vaikea uskoa.
3. ”Opetuslapset näkivät näkyjä. He kuvittelivat nähneensä Jeesuksen. Oikeasti hän oli yhä kuollut.” Tietomme hallusinaatioista ei vastaa Uuden testamentin kuvauksia ilmestyksistä. Sitä paitsi kupla olisi puhjennut pikavisiitillä haudalla katsomassa Jeesuksen ruumista.
Selitykset raukeavat toinen toisensa jälkeen. Ne vaikuttavat epätoivoisilta: saatavilla olevien lähteiden todistus torjutaan ja tilalle otetaan selitys, jota eivät mitkään luotettavat historian lähteet tue. Kun kestämättömiä vaihtoehtoja kuitenkin kertyy, on pakko kysyä, onko motiivina vain halu päästä pakoon parasta selitystä? Ehkä emme halua hyväksyä, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Jos näin päätämme etukäteen, ei mikään todistusaineisto maailmassa pysty vakuuttamaan meitä pääsiäisen tapahtumista. Ennakkoluulomme eivät salli tosiasioiden puhua puolestaan.
Kristittyjen viettämä pääsiäinen perustuu historialliseen tapahtumaan: ”Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista…” (1. Kor. 15:20). Tästä seuraa moni muu asia: Jumala herätti hänet, usko Jeesukseen on perusteltua, kadotus ja taivas ovat edessäpäin. Lyhyesti: kristinusko on totta. Siksi pääsiäistä kannattaa viettää.
Lasten pääsiäinen
Sukella pääsiäisen jännittäviin tapahtumiin lastenohjelmien kautta. Hyppää vaikkapa Nasta raamiksen Milan mukaan pohtimaan, mitä risti merkitsee tai Nelli-nallen kanssa pääsiäisen valmisteluihin. Nämä ihanat lastenohjelmat johdattavat lapset pääsiäisen todellisen merkityksen äärelle: Jeesuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen ilosanomaan. Katsotaan yhdessä kavereiden, sisarusten tai vaikka koko perheen kanssa!
Ei Hän ole täällä, Hän on noussut ylös.
Luuk. 24:6