Kesä on monien tapaamisten ja tapahtumien aikaa. Talven jäinen sulkeutuneisuus saa väistyä valon ja auringon lämmön tieltä. Istutaan ulkona, puutarhassa ja terassilla. Kesälomaa odotellaan ja suunnitellaan mitä tehdään ja missä. Itse toivon saavani viettää aikaa Lohjansaaren kodissa, joka on Lohjanjärven rannalla.
Kesällä on häitä ja muita sukutapaamisia. Niihin on mukava saada kutsu ja osallistua, koska sukulaisia niin harvoin tulee nähtyä. Erään sukutapaamisen jälkeen havaitsin, kuinka vähän jotkut kuitenkin antavat itsestään. Istutaan vaiteliaina omassa pöydässä, eikä jutella avoimesti. Mietin miksi me oikein sulkeudumme tai miksei yhteyttä synny?
Luin vanhasta Herää valvomaan lehdestä vuodelta 1962 hyvän kirjoitus siitä, kuinka ihmiset jotka opimme tuntemaan vaikuttavat joko tietoisesti tai tietämättään meidän elämäämme. Heistä lähtee voimia, jotka vaikuttavat elämänmyönteisesti tai elämänkielteisesti. Yksikään ihminen ei ole vailla vaikutusta.
Eräässä lääkärikonferenssissa sanottiin, että jokainen ihminen, jonka opimme tuntemaan muuttaa jotakin meissä. Jo aikanaan kuolleen tytön hautakivessä oli seuraava kirjoitus: ”Oli helppoa olla hyvä, kun hän oli meidän kanssamme.” Olisipa meillä jokaisella tuo onnellinen kyky vaikuttaa toisiimme olemaan hyviä.
Voisimmeko heijastaa toisillemme Jeesuksen hyvyyttä. Olisi sydän sellainen, joka tuntee Jeesuksen, ja se näkyisi meistä. Kritiikin ja arvostelun sijaan voisimme hymyillä, katsoa ystävällisesti ja kysyä mitä kuuluu tai muuta mukavaa, johon vastapuolen on helppo vastata ja kokea turvallisuutta. Erikoisesti lapset vaistoavat herkästi vieraan ihmisen ystävällisen huomion.
Istun kirjoittamassa tätä puutarhassa. Viereisissä puissa laulaa satakieli. Vähän aikaisemmin tappelivat harakka ja varis keskenään. Kuului kova meteli kummankin osapuolen taholta. Siinä ei lintujen välillä ollut ystävällisyyttä. Varis joutui lähtemään ja niin lensivät harakatkin pois. Sitten tuli satakieli. Pihan ilmapiiri muuttui kokonaan, kun alkoi kuulua pienen harmaan linnun lumoava laulu.
Vaikka elämmekin epätäydellisyyden maailmassa, mitä voisikaan tapahtua meissä hengellisesti, jos käyttäisimme aikaa enemmän seurusteluun Jeesuksen kanssa. Kesä kutsuu meitä jokaista uuteen suhteeseen niin läheistemme kanssa kuin viettämään aikaa rukoillen ja tutkimaan Jumalan sanaa. Siinä on meille muuttava voima, joka avaa sydämemme ymmärtämään itseämme, kuulemaan ja näkemään paremmin sekä syvemmin toinen toisemme.
Jumalan armon varassa elämme päivän kerrallaan tätäkin kesää!
Siunausta toivottaen
Mirja