Saaralla ei ollut biologisia tyttäriä, mutta häntä seurasivat seuraavissa sukupolvissa kolme hyvin tärkeää naista. Saaran kanssa yhdessä nämä naiset ovat kantaäitejä.
Rebekka
Rebekka on nainen, jonka romanssista Raamattu kertoo yksityiskohtaisesti. Rebekkan hepreankielisen nimen ”kiehtova” on ajateltukin viittaavan hänen kauneuteensa.
Aabraham puhui palvelijalleen Eliezerille pojastaan Iisakista: ”…menet minun omaan maahani sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille.” (1. Moos. 24:4) Eliezer asetti merkin tunnistaakseen naisen. Se toteutui Rebekkan huomaavaisuudessa. (1. Moos. 24:12-14) Hän suostui lähtemään tuntemattomaan. (1. Moos. 24:58) Iisakin nähdessään hän peitti häveliäästi kauneutensa huivilla. (1. Moos. 24:65)
Tultuaan raskaaksi pitkän ajan jälkeen, hän tunsi, että hänen sisällään kamppailtiin. Herra vahvisti tiedon. (1. Moos. 25:22-23) Rebekka rakasti enemmän toista poikaansa, Jaakobia. Tästä seurasi monenlaista harmia. Jaakob varasti esikoiselle tarkoitetun siunauksen. Rebekka otti kirouksen päälleen.
Rakastettu Jaakob joutui pakenemaan sinne, mistä Rebekka oli lähtenyt. (1. Moos. 28:1-2) Vaikuttaa siltä, että he eivät enää tavanneet. Jumala kuitenkin teki juuri Jaakobista Israelin ja kansan kantaisän.
TV7- kanavalta löydät opetusta Rebekkan elämästä aikuisille ja lapsille sopivissa ohjelmissa. Opetusta löytyy myös Iisakin siunauksesta.
Leea
Kun Jaakob oli petoksen tehtyään paennut itään, hän rakastui Leean sisareen Raakeliin. Ajan tavan mukaan Leean oli mentävä naimisiin ensin. Petoksen kautta näin kävikin. Leeasta kerrotaan, että hän oli ”sameasilmäinen” (1. Moos. 29:17), mutta sana voi tarkoittaa myös hellyyttä tai pehmeyttä.
Raamattu kertoo selvästi Jaakobin pettymyksestä Leeaan. (1. Moos. 29:25) Jaakob päätti heti tehdä työtä toiset seitsemän vuotta, jotta saisi vaimokseen myös Raakelin. (1. Moos. 29:28)
Leea ei ollut rakastettu vaimo. Tämä oli Herran silmissä paha, sillä hän auttoi Leeaa. ”Ja kun Herra näki, että Leeaa hyljittiin, avasi Hän hänen kohtunsa…” (1. Moos. 29:31) Tuossa ajassa naisella oli todella vähän arvoa, jos hän ei saanut lapsia.
Jaakobin vaimoista Leea sai kunnian tulla haudatuksi Aabrahamin ostamaan hautapaikkaan Hebronissa. Sinne on haudattu kolme kantaisää ja -äitiä. Leea myös synnytti Juudan. Juudasta tuli kuningas Daavidin ja Messiaan esi-isä.
TV7 kanavalta löytyy opetusta Leeasta ja hänen monimutkaisesta avioliitostaan.
Raakel
Kun veljeään pakeneva Jaakob saapui itään, hän tapasi kaivolla kauniin Raakelin. Jaakob osoitti ystävällisyyttään vierittämällä kiven kaivon suulta. Kohtaaminen oli Lähi-idässä hyvin erikoinen, sillä Jaakob suuteli Raakelia ja itki.
Raamattu kertoo Jaakobin tunteista: ”…Raakel oli hänelle rakkaampi kuin Leea…” (1. Moos. 29:30) Mutta Raakel ei saanut lapsia. Hän koki epäonnistumista ja kadehti sisartaan. (1. Moos. 30:1) Jumala puuttui tilanteeseen. ”…Jumala muisti Raakeliakin ja Jumala kuuli häntä…” (1. Moos. 30:22)
Raakel synnytti Joosefin. Kuolinvuoteellaan hän synnytti myös Benjaminin. Raakel kuoli synnytyksessä matkalla Beetelistä Efrataan. (1. Moos. 35:19) Paikka oli Betlehemin ulkopuolella. Tänä päivänä tuo Raakelin hauta on naisten rukouspaikka.
Raakelin poika Joosef on yksi Messiaan luonteen esikuvia. Hän ei ole Daavidin lailla taistelija, vaan hän on nimenomaan kärsivän Messiaan kuva.
TV7 Arkista löydät opetusta esimerkiksi Raakelin avioliitosta ja Joosefista
Rohkaisua kaikille naisille ja äideille näistä kertomuksista!