Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Ef 6: 11
Kun armeija lähtee sotarintamalle, jokaisella sotilaalla on yllään asianmukainen varustus. Niin oli Rooman legioonalaisillakin. Tyhmästi toimi sotilas, joka lähti taisteluun ilman varustusta. Kummallista on, että moni kristitty ei pukeudu kunnolla taisteluasuun lähtiessään hengelliseen sodankäyntiin.
Jos haluat seurata Jeesusta, joudut, tahdoitpa tai et, taisteluun Jumalan vastustajaa, Paholaista, vastaan, sillä sotamme ei ole ihmisiä vastaan, vaikka siltä joskus näyttäisikin. Takana ovat aina pimeyden henkivallat ja voimat, johtajanaan Saatana. Tähän sotaan Paavali antaa sinulle malliksi legioonalaisen taisteluvarustuksen.
-Totuuden vyö pitämään koossa sota-asu.
-Vanhurskauden haarniska suojaamaan sydäntä.
-Alttiuden kengät rauhan evankeliumin julistamiseen.
– Uskon kilpi sammuttamaan Pahan palavat nuolet.
– Pelastuksen kypärä suojaamaan ajatusmaailmasi.
– Hengen miekka eli Jumalan sana hyökkäysaseeksi.
– Lopuksi rukouksen ase yhdistettynä Jumalan sanaan. Ystäväni, vyö piti koossa sotilaan koko asun. Lipsu totuudesta! Asusi aukeaa, ja sinua on helppo haavoittaa. Ilman totuuteen vyöttäytymistä taistelusi onkin tuhoon tuomittu. Johanneskin kirjoittaa toisessa ja kolmannessa kirjeessään kerta toisensa jälkeen totuudessa elämisestä.
Pohdit ehkä mielessäsi, onpa hankalaa pukeutua tähän taisteluasuun. Mutta Paavali antaa meille lyhyen pukeutumisohjeeen, jos sitä noudatat, sota-asu sujahtaa päälle kuin itsestään.
Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan. (Room 13: 14)
Onhan Jeesus itse asiassa koko sota-asumme. Hän on totuus, pelastuksemme, vanhurskautemme ja Jumalan Sana. Hän lahjoittaa meille uskon ja varjelee meidät uskossa. Hän antaa meille alttiuden julistaa rauhan evankeliumia.
Taivaallinen Isäni, muistuta minua, että joka päivä muistaisin pukea ylleni taisteluvarustuksesi!
Isä, anna minun päivittäin seurata Poikaasi Jeesusta Kristusta ja taipua Hänen johdettavakseen!
Teksti: Veli Johannes