Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta. 1 Kor 11: 1
On sanottu, että ihmisellä on kolme tietä kuljettavana:
– harkinnan tie, joka on ylevin – jäljittelyn tie, joka on helpoin – kokemuksen tie, joka on katkerin. Harkinnan, jäljittelyn vai kokemuksen tie? Valitsetko ylevimmän, helpoimman vai katkerimman tien? Nuoruuden huumassa, ja myöhemminkin, harkinta ja jäljittely sivuutetaan usein niin kevyesti. Kuinka meitä
kiehtookaan tuo katkera kokemuksen tie! Runoilija Aaro Hellaakoski kiteyttää tämän sanoihin: ”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”
Ja umpihankeen me lähdemme rämpimään kuvitellun vapauden perässä. Tuttu, turvallinen tie ei kelpaa.
Tätä umpihankea tuhlaajapoikakin lähti Jeesuksen vertauksessa ehdoin tahdoin rämpimään. Katkerien kokemusten jälkeen hänellä kuitenkin oli onni palata isän kotiin. Astetta nöyrempänä ja hiukan viisaampana!
Tunnettu psykoterapeutti kertoo oivaltaneensa vuosien terapiatyössään, että ihmisiä on turha neuvoa. Ihmisen täytyy saada itse keksiä, mitä tehdä.
Mutta Jeesus neuvoo seuraamaan itseään; katsomaan Häntä ja oppimaan Hänestä. Aluksi Jeesuksen seuraajia kutsuttiinkin ”Herran tien kulkijoiksi”. (Apt 19: 9,23)
Ystäväni, katso ja opi! Vältä väärien ja tarpeettomien kokemusten katkerat polut! Vaella harkiten Herraasi Jeesusta seuraten! Silloin voit olla hyvänä esimerkkinä muillekin ja todeta Paavalin tavoin: ”Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta.”
Teksti: Veli Johannes