”Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun. Luuk 22: 42
Jeesus oli tullut opetuslasten kanssa Getsemanen puutarhaan rukoillakseen siellä. Silloin murhe alkoi ahdistaa Häntä, ja Hän joutui tuskan valtaan, kuoleman tuskan. Getsemanen yössä ’Hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin’, mutta Hän rukoili:
”Älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.”
Jumalan Poika oli myös Ihmisen Poika, niin kuin Hän itseään useimmiten kutsui. Kuoleman edessä Hänkin oli ahdistunut, pelkäävä, tukea kaipaava Ihmisen Poika. Tuskassaan Hän pyysi opetuslapsiaan valvomaan kanssaan. Mutta turhaan. Nämä vain nukkuivat jaksamatta valvoa Herransa kanssa.
Koko maailman syntivelka oli laskettu Jeesuksen harteille. Maailman suurin tuska ja maailman suurin hedelmä, ihmissuvun lunastus! Jeesus, Jumalan Poika, oli kuuliainen Isän tahdolle ja kulki kuoleman, ristinkuoleman kautta ylösnousemuksen voittoon.
Ystäväni, kiitä Jeesusta! Sinun syntisi ovat sovitetut! Katso ristillä riippuvaa, verta vuotavaa Vapahtajaasi! Silloin voit kuulla sydämesi hiljaisuudessa kuiskauksen:
”Tämän Minä olen tehnyt sinun puolestasi! Mitä sinä teet Minun puolestani?”
Teksti: Veli Johannes