Noudattakaa siis näitä käskyjä ja eläkää niiden mukaan, niin kuin Herra, teidän Jumalanne on teitä käskenyt. Älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle, vaan kulkekaa vakaasti sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän kulkea. 5 Moos 5: 32,33
Nämä sanat Herra puhui heti sen jälkeen, kun oli antanut Siinainvuorella Israelin kansalle kymmenen käskyn lain. Ja Herra toisti vielä omaisuuskansalleen toistakymmentä kertaa varoituksensa: älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle tältä tieltä. Kansa ei kuitenkaan noudattanut tätä varoitusta. Raamatusta voimme lukea, kuinka uppiniskainen kansa kerta toisensa jälkeen lähti omille mutkaisille teilleen ja kuinka Herra armossaan kymmeniä kertoja palautti heidät takaisin.
Ohikulkiessani olen katsellut erinäisiä kertoja muuatta tienviittaa ja miettinyt näitä Israelin kansan mutkaisia teitä. Tässä tienviitassa lukee tien nimi: Hukkamutka.
Kuljettuasi puolisen kilometriä tätä sivutietä tulet toki takaisin päätielle. Mutta päätietä kulkien reitti olisi ollut lyhyempi, ja askeleitakin olisi tarvittu vähemmän.
Ystäväni, oletko yhtä uppiniskainen kuin Israelin kansa? Oletko useinkin elämässäsi tavoittanut itsesi kulkemassa turhia hukkamutkia?
Jotkut tällaisista hukkamutkista ovat aika harmittomia ja tuottavat vain hieman lisävaivaa. Mutta jotkut voivat olla kuoleman teitä, teitä, joilta ei ole paluuta!
Sananlaskujen kirjasta voimme lukea:
”Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.” (Sananl 16: 25)
Herra, anna minun vakaasti kulkea käskyjesi tietä! Varjele minut hukkamutkilta! Varjele kuoleman teiltä!
Teksti: Veli Johannes