Kun pelko valtaa minut, minä turvaudun sinuun. Ps 56: 4
Paetessaan murhanhimoisen Saulin ulottuvilta Daavid tuli kuningas Akisin luokse Gatiin. Sieltä oli kotoisin myös hänen voittamansa Goljat. Pelko oli nyt vallannut Daavidin, ja hän etsi turvapaikkaa viholliskaupungista. Mutta Gatin miehet ottivat hänet kiinni, ja Daavidin oli tekeydyttävä mielipuoleksi. Hän riehui heidän edessään, piirteli portin oviin ja kuolasi parralleen. (1 Sam 21: 14) Akis karkotti ’mielipuolen’ luotaan, ja Daavidin pako jatkui Adullamin luolaan. Ihmisapu ei ollut ratkaisu.
Silloin Daavid psalmillaan taas kerran kääntyi Herran puoleen: ”Sinun sanaasi, Jumala, minä ylistän, sinuun minä luotan, en pelkää mitään.” (Ps 56: 5a)
Pelokas kanssakulkijani, kun säikyt vihamiehiäsi, kun huomaat muitten ihmisten avun turhaksi, niin turvaudu Daavidin tavoin Jumalaan! Ala, kuten Daavid, ylistää Häntä, Hänen Sanaansa ja lupauksiaan! Julista, että luotat Luojaasi, etkä pelkää mitään! Julista: ”Mitä voi minulle kukaan kuolevainen?” (Ps 56: 5b)
Tee kuten suomalainen lähetyssaarnaaja teki Keniassa kiväärinpiippujen edessä! Hän julisti aina taloon tunkeutuneille asemiehille: ”Olen kuolematon juuri niin kauan kuin Herralla on minulle tehtäviä.”
Ystäväni, rohkeutta ei ole se, ettet pelkää, vaan se, mitä teet, kun pelkäät.
Jalkasi on astumassa harhaan, ja synti vaanii edessäsi houkutellen kuoleman tielle. Jos pelko silloin valtaa sinut, ala ylistää Jumalaa, Luojaasi! Ylistä Häntä ja Hänen Sanaansa! Hän pitää sinusta huolen!
Silloin jo ahdistuksen aikana voit sydämessäsi uhrata kiitosuhria Daavidin sanoin: ”Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. Minä saan vaeltaa Jumalan edessä, siellä missä on elämä ja valo.” (Ps 56: 14)
Teksti: Veli Johannes