Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt. Ps 78: 4
Tuleville polville oli kerrottava Herran voimasta ja teoista. Tämä oli Mooseksen käsky, jonka hän antoi Luvatun maan rajalla lähtiäispuheessaan. Mooses varoitti kansaa unohtamasta niitä Herran tekoja ja ihmeitä, joita he olivat omin silmin nähneet. Heidän oli kerrottava niistä lapsille ja lastenlapsille. (5 Moos 4: 9)
Rakas Jumalan lapsi, älä sinäkään unohda!
Asafkin, joka Daavidin aikana toimi laulunjohtajana, muisti Mooseksen käskyn ja toteuttaa sitä tässä pitkässä psalmissaan. Hän kertoo Herran tunnusteoista Egyptin maassa ja Kaislameren ylityksestä, mutta ennen kaikkea hän keskittyy kuvaamaan kansan tuskallista, 40 vuotta kestänyttä vaellusta autiomaassa.
Mutta miksi kuvata yhä uudelleen tilanteita, joissa kansa uhmasi Israelin Pyhää? Siksi, että Jumala lähetti armossaan kapinoivalle kansalle kärsimyksiä, että he kääntyisivät ja etsisivät jälleen Hänen kasvojaan.
Mutta valhe oli heidän kielellään, eivätkä he olleet vilpittömiä. Siitä huolimatta Herra kerta kerran jälkeen armahti heitä suuressa kärsivällisyydessään.
Tämä vaellus autiomaassa piti kertoa jälkipolville, jotta he ’eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset’. ( Ps 78: 8)
Kerrotko sinä lapsillesi ja lastenlapsillesi Herran voimasta? Suurista asioista, joita Jumala on tehnyt Suomen kansalle antaessaan apunsa koettelemuksissa!
Kerrotko niistä hetkistä omassa elämässäsi, joista voit sanoa: ”Tässä Herra auttoi.” Vai salaatko ne heiltä? Jos he eivät kuule Herran teoista, kuinka he voisivat oppia luottamaan Hänen voimaansa?
Älä arkaile kertoa edes heikkouksistasi, joihin Jumala on antanut ihmeellisen apunsa? Älä salaa niitä lapsiltasi, vaan kerro Herran voimasta, teoista ja ihmeistä, joita Hän on sinulle tehnyt!
Teksti: Veli Johannes