Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva. Ef 5: 14
Legenda seitsemästä kristitystä efesolaisnuorukaisesta kertoo, kuinka he onnistuivat pakenemaan 200-luvulla keisari Deciuksen vainoja luolaan. He nukahtivat, ja unta kesti lähes 200 vuotta.
Tämän muistoksi vietetään Suomessakin ”unikeon” päivää, jota kutsutaan useissa maissa ”seitsemän nukkujan päiväksi”. Suomessa on leikkimielisesti vakiintunut tapa nimetä unikeoksi se, joka talossa nukkuu pisimpään.
Päivän jakeessa ei kuitenkaan ole kyse leikkimielestä. Siinä puhutaan sinusta, joka nukut synnin unessa, sinusta ja iankaikkisesta kohtalostasi.
Olet kerran kohdannut Jeesuksen Herranasi ja Vapahtajanasi. Olet kärsinyt kolhuja uskosi tähden. Ja siksi olet vetäytynyt ”luolaasi” ja nukahtanut. Kuinka kauan sitten oletkin ehtinyt nukkua, niin muista: ’sinä tiedät, mikä hetki on käsillä. Sinun on aika herätä unesta!’ (Room 13: 11)
Paavalilla on sanat myös sinulle, jota Kristus ei ole koskaan saanut todellisesti valaista. Juuri ennen päivän jaetta hän varoittaa siveettömyydestä ja kaikenlaisesta saastaisuudesta, ahneudesta ja pimeyden teoista, jotka eivät kuulu valon lapsille. Kuule Paavalin kehotusta: ”Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista!”
Ehkä ihmettelet, miten kuollut voi herätä ja nousta kuolleista! Se tapahtuu, kun Kristus tulee sinun pimeyteesi ja valaisee sinut. Ja äkkiä olet hereillä niin kuin et koskaan aikaisemmin.
Hän näyttää sinulle lävistetyt kätensä ja puhkaistun kylkensä: ”Tämän Minä tein sinun puolestasi.”
Älä silloin torju Häntä! Ota vastaan lahjaksi Hänen lunastustyönsä! Ja niin sinä olet noussut kuolleista. Olet siirtynyt kuolemasta elämään.
Kummutkoon suustasi kiitos!
Julistakoot huulesi Herran uskollisuutta!
Ja ylistäköön sielusi Häntä päivästä päivään!
Teksti: Veli Johannes