27.4.2021

Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen! Jer 17: 7

Ystäväni, älä masennu voimattomuuteesi! Muista, että Herra on luvannut virvoittaa väsyneen! Olet siunattu, kun luotat ja turvaat Häneen, sillä kaikki, jotka Herraa odottavat saavat uuden voiman. (Jes 40: 31)

Sinun ei tarvitse kulkea ylpeyden polkua, josta eilen oli varoittava esimerkki. On toisenlainenkin polku.

Vaikka hän oli köyhä ”torpanpoika”, niin opittuaan lukemaan hän jo kuusivuotiaana osasi katekismuksen ulkoa. Vain suomea osaavana hän oli koulussa kovilla, sillä siihen aikaan, 1800-luvulla, koulukielinä olivat vain latina ja ruotsi. Varattomuuden vuoksi piti välillä palata räätäliksi isää auttamaan. Lukiovaihekin katkesi. Mutta ollessaan oppilaana apteekissa hänen onnistui jatkaa lukujaan omin päin ja päästä ylioppilaaksi.

Virsirunoilijana hän myöhemmin ilmaisi, mihin hän pohjasi elämänsä. Kuule hänen sydäntuntojaan (virsi 79):

”Sun ristis olkoon ainoa / tienviittaajani matkalla /ain aurinkona päivällä / ja yöllä kuuna tähtenä.”

Ajan myötä, uskoen tiensä ja työnsä Herran johtoon, hänestä tuli lääkäri, kirjailija, professori, virsirunoilija, Kalevalan kokoaja, suomen kielen tutkija ja uudistaja.

Olkoon tässä oppaaksi arkielämäämme aikalaisten kuvaus hänestä, paikkarin torpan pojasta, Elias Lönnrotista, miehestä, jolla oli sydän paikallaan.

”Hän oli uupumattoman uuttera, nöyrä ja vaatimaton, mutta sen ohessa viattoman iloinen ja leikillinen. Hän ajatteli aina mielessään, että muut olivat tehneet paljon enemmän kuin hän. Hänen puknsa oli yksinkertainen, niin että missä häntä ei tunnettu, hänet usein ohjattiin palvelusväen pariin istumaan. Hän katsoi itsensä aina Jumalan ja kansansa palvelijaksi. Hän salaa auttoi montaakin köyhää, oli lempeä kaikille eikä hänellä ollut yhtään vihamiestä.”

Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen!

Teksti: Veli Johannes