Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Joh 1: 1
Vanha testamentti alkaa Jumalan luomistyön alusta. Mutta Johannes lähtee evankeliumissaan liikkeelle aina iankaikkisuudesta asti, ajasta ennen luomakunnan alkua.
Mutta Johanneksella oli yksi suuri ongelma. Mikä oli Jeesuksen nimi, ennen kuin Hän syntyi seimeen Juudan Betlehemissä? Millä nimellä hän voisi kutsua Jeesusta, jotta aikalaiset jotenkin voisivat käsittää Jeesuksen ainutkertaisuuden ja suuruuden? Johannes valitsi kreikan sanan logos.
Toimiessaan elämänsä loppuvuodet Efesoksen piispana Johannes oli törmännyt myös Herakleitoksen filosofisiin pohdiskeluihin. Tämä oli elänyt yli 500 vuotta aikaisemmin juuri Efesoksessa. Kun kreikan logos tarkoitti ’sanaa’, niin Herakleitos käytti sitä ensimmäisenä merkityksessä: järki, kaiken perustana oleva pohjasyy.
Johanneksen evankeliumi alkaakin majesteetillisesti: ”Alussa oli Sana (Logos). Johannes ei kuitenkaan puhu filosofien tapaan ohjaavasta voimasta tai periaatteesta, josta kaikki riippuu. Johannes kirjoittaa persoonasta, Sanasta, joka tuli lihaksi. Jumalasta, joka tuli ihmiseksi.
Rakas Jumalan lapsi, sinä et tiedä Jeesuksen todellista nimeä. Sitä ei tiedä Johannes eikä kukaan muukaan! Mutta Jeesus lupaa kerran perillä taivaassa kirjoittaa sinuun uuden oman nimensä. (Ilm 3: 12)
Ilmestyskirjan lopputapahtumien vyöryessä Johannes näkee taivaan avoinna, ja hän saa katsella Jeesusta voittajana. Silloinkin hän joutuu käyttämään vain nimeä Logos (Sana) kuvatessaan Kristusta: ”Hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse. Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.” (Ilm 19: 12,13)
Teksti: Veli Johannes