Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan. Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi. Matt 18: 34,35
Kuningas on siis pannut armottoman palvelijansa ankaraan vankeuteen, ’kiduttajien’ käsiin. Siellä tämä saa virua ’kärsimyskoulussaan, kunnes maksaisi koko velan, velan, jota hän ei koskaan kykene maksamaan.
Mitähän mies ajatteli? Olihan kuningas säälinyt häntä, antanut velan anteeksi ja päästänyt hänet menemään. Mutta nyt hän virui vankeudessa, taakkanaan entinen velka ja piinaavat ajatukset.
Ystäväni, tätä kärsimyskoulua ei kannata kokeilla! Tässä vertauksessa Jeesus ei puhukaan rahaveloista vaan rikkomuksista Jumalaa vastaan ja rikkomuksista kanssaveljiä vastaan. Taas kerran Jeesus avaa taivasten valtakunnan salaisuuksia.
Vertaus on annetttu varoitukseksi meille, sinulle ja minule. Sillä kerrottuaan vertauksensa Jeesus kääntyy opetuslastensa puoleen ja sanoo nämä vakavat sanat: ”Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi.”
Pysäyttävät sanat! Sinun pitäisi antaa anteeksi kaikesta sydämestä. Olethan saanut Jumalalta anteeksi suunnattoman syntivelkasi. Kuitenkaan et nyt suostu antamaan anteeksi kanssakulkijallesi, joka on rikkonut sinua vastaan. Ja ihmettelet, miksi on niin vaikeaa. Tästä vankilasta et omin voimin nouse.
Rakas Jumalan lapsi, pyydä Jeesusta apuun, Häntä, joka on jo maksanut velkasi! Murtakoon Hän vihan ja katkeruuden kahleet, joita vaalit sydämessäsi!
Ja anna anteeksi, vaikka et voi mitään tunteillesi! Anteeksianto on kuitenkin pohjimmiltaan tahdon asia.
Tunnepuolen hoitaa Jumala aikanaan.
Ja kiitä, kun kahleet kirpoavat!
Teksti: Veli Johannes