Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso (juuri) pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet. Hepr 12: 15
”Taivaaseen astumisen apostoli” varoittaa meitä tässä sanankohdassa katkeruudesta yhdistäen sen Jumalan armon hukkaamiseen. Jos jäät katkeruuteesi, kadotat Jumalan armon. On todella masentavaa kohdata ikääntynyt, katkeroitunut kristitty veli tai sisar. Armon aurinko ei paista heidän kasvojensa juonteista.
Kreikan sanan ’ridza’ merkitys ei kuitenkaan ole käännöksen ’verso’ vaan ’juuri’ niin kuin on käännetty muualla Uudessa testamentissa. Tässä valossa sinun on otettava apostolin varoitus todella vakavasti. Sillä jos katkeruus olisi verson kaltainen, sinä itse näkisit sen ja kaikki muutkin näkisivät. Olisi helppo torjua sen kasvu ja sen tuottama turmio. Mutta nyt onkin kysymys katkeruuden juuresta.
Luemme oppikirjasta: Juuren päässä on suojaava juuren huntu, joka varmistaa juuren kasvamisen ja tunkeutumisen maahan. Se on yleensä ihmissilmälle näkymätön. Luemme edelleen, että juuren kasvaminen vaatii kosteutta ja että nuoren kasvin kasvupyrähdys alkaa vasta juurten kehityttyä.
Ystäväni, sinä vaalit ja hellit loukkaantumistasi. Olet hunnuttanut sen niin hyvin, ettet edes itse näe sitä. Näin varmistat katkeruuden kasvamisen ja tunkeutumisen syvälle sydämesi maaperään. Sinä pitkään hoivaat ja kastelet juurta ja varmistat sen kehittymisen. Ja sitten äkkiä katkeruuden myrkkyjuuresta on kasvanut kasvi, jonka hedelmät myrkyttävät monet.
Älä kuitenkaan masennu! Näin ei tarvitse käydä. Kiitä, että Herralla Jeesuksella on kaikki valta! Hän puhdistaa sinut kaikesta katkeruudesta! Ota vapautus vastaan Vapahtajasi kädestä! Hänen armoaan et hukkaa!
Ja niin et enää turmiota tuota! Ketään et saastuta!
Nouskoon huultesi hedelmänä ylistys Jeesukselle!
Teksti: Veli Johannes