Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. 1 Joh 5: 3
Jumalan rakastaminen!
Tunnetko itsesi tässä asiassa jotenkin vajaaksi? Et ole ainoa. Minäkin kipuilin vuosia. Tunsin aina kutistuvani kokoon, kun Uudesta tai Vanhasta testamentista tuli eteeni käskyistä ensimmäinen ja suurin:
Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi. (5 Moos 6: 5)
En kerta kaikkiaan tuntenut ’helliä’ rakkauden tunteita Jumalaa kohtaan. Miten siis toteuttaa tätä käskyä?
Ystäväni, onko sinulla ollut sellainen lapsuuden koti niin kuin minulla, jossa rakkaus isään hiipui, kun hän toikkaroi humalassa? Kadotin rakkauden tunteeni maalliseen isääni, ja näin minun on vaikea löytää rakkauden tunnetta taivaalliseen Isääni.
Kun Uudessa testamentissa puhutaan rakkaudesta, joka liittyy Jumalaan, käytetään kreikan sanaa ’agape’. Se tarkoittaa pyyteetöntä, uhrautuvaa rakkautta. Niin tässäkin päivän jakeessa. Jumalan rakastaminen onkin sitä, että pidän Hänen käskynsä. Tunteista ei puhuta.
Ja taas kerran näen, että Jumala ei ensi sijaisesti vetoa minun järkeeni tai tunteisiini, vaan tahtooni. Siis onkin itse asiassa helppo ja yksinkertainen tapa osoittaa rakkautta Jumalalle. Noudatan Hänen käskyjään, jotka eivät edes ole raskaita noudattaa. Jeesuskin lupaa, että kuormani on kevyt, kun kannan yhteistä iestä Hänen kanssaan. (Katso 6.2.)
Herra, auta minua pitämään Sinun käskysi ja näin rakastamaan Sinua koko sydämestäni, koko sielustani ja koko voimastani!
Teksti: Veli Johannes