Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: ”Siirry täältä tuonne”, ja se siirtyisi. Matt 17: 20
Opetuslapset olivat epäonnistuneet yrittäessään parantaa kuunvaihetautisen pojan, vaikka Jeesus oli valtuuttanut heidät karkottamaan saastaisia henkiä. Ja nyt he kysyivät Jeesukselta: ”Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?” (Matt 17: 19)
Jeesus vastasi: ”Koska teillä on niin vähän uskoa.”
Ja sitten seuraa tämä vertaus vuoren siirtämisestä.
Kannustaako Jeesus tässä opetuslapsiaan hankkimaan uskon, jolla voisi siirtää vuoria — uskon, jolle ’mikään ei olisi mahdotonta’? Pikemminkin Jeesus opettaa tässä opetuslapsiaan näkemään, kuinka vähäinen on heidän uskonsa.
Monet ovat kuunnelleet ja imeneet itseensä tähän raamatunjakeeseen liittyvää ”menestysteologista” uskon opetusta. Ja monet ovat haaksirikkoutuneet uskossaan, kun ovat yrittäneet pusertaa itsestään tällaista ’vuoria siirtävää’ uskoa. He ovat lähteneet tekemään suuria asioita Herralle kuviteltuun uskoonsa nojaten.
Tässä vertauksessa Jeesus vain yksinkertaisesti toteaa tosiasian: meillä ihmillä ei ole tällaista vuoria siirtävää uskoa. Ja hyvä niin, ettei meillä ole, sillä syntisinä, valuvikaisina onnistuisimme varmaan käyttämään tätä uskoa väärin.
Kuitenkin yksi on, jolla on tällainen usko, Herramme Jeesus Kristus! Mutta Hänkään ei lähtenyt siirtämään vuoria vaeltaessaan Ihmisen Poikana täällä maan päällä.
Kiitos Jeesus, että Sinä annat oikean uskon määrän tehtävissä, joihin meidät viet! Kiitos, että autat meitä vaeltamaan katse suunnattuna Sinuun, ’uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään’! (Hepr 12: 2)
Teksti: Veli Johannes