Linnut parveilevat Lohjan järven yllä, ne ovat lähdössä kauaksi etelään. Turvallista matkaa lintuset, tulkaa keväällä takaisin. Vähän haikeana katselen lintujen muuttopuuhia. Tulee mieleeni kouluaikainen laulu: ”Minä pieni tyttöraukka lentohon en pääsekään. Tänne, tänne jäädä täytyy syksyhyn ja ikävään.”
Yksinäinen joutsen, joka asustelee kesäisin järvellämme, lentää pää pitkänä järven yli. Tämän yksinäisen joutsenen näkeminen sävähdyttää aina sydäntäni. Se on menettänyt kaverinsa ja elää nyt yksin. Joutsenethan ovat yksiavioisia. Niin moni ihminenkin elää yksin, joko omasta tahdostaan tai siksi, ettei vain ole löytänyt itselleen kumppania. Aviopuolison kuolema puolestaan pysäyttää elämän normaalin kulun. On vaikeaa elää yksin, kun on yhdessä kuljettu pitkäkin matka.
Moninaisia syitä on yksinelämiseen. Vaikka olisi aviopuoliso, saattaa kokea syvää yksinäisyyttä ja hyljätyksi tulemisen tunnetta. Sitä voi tuntea olevansa kuin häkissä, josta ei pääse pois. Kaikissa elämän eri tilanteissa jaksaa vaikeuksien yli, kun voi turvata ja luottaa Jumalan johdatukseen. Jeesus sanoo: ”Minä en hylkää sinua enkä jätä.” Tämän olen elänyt todeksi omassa elämässäni. Jeesukselle olen voinut kertonut sydämeni toiveet ja itkeä tuskiani. Olen myös kokenut tulleeni kuulluksi ja saanut voimaa ja lohtua.
Luen juuri TV7:n kustantamaa kirjaa Rajat. Kirjassa käydään läpi, kuinka asettaa terveet rajat vanhemmille, lapsille, ystäville, työkavereille ja itselle. Kirjan kirjoittajat antavat raamatullisia vastauksia näihin kysymyksiin. Lainaus kirjan sivulta: ”Kristus ei koskaan ota meiltä pois omaa tahtoamme tai pyydä meitä tekemään mitään loukkaavaa. Hän ei koskaan ylitä rajojamme. Hän ei käytä meitä pelkkinä välineinä. Kristus antoi itsensä meidän puolestamme. Hän pitää meistä huolta kuin omasta ruumiistaan.”
Syksy on työn ja uusien tehtävien ja asioiden aloittamisen aikaa. Erilaista puuhaa on paljon ja aika rientää nopeasti. Rukoukseni onkin, että auta minua laskemaan päiväni oikein, että saisin viisaan sydämen. Erikoisesti mielessäni pyörii Christina-lehti ja sen kautta uuteen tehtävään siirtyminen. Joitakin nykyisiä tehtäviä on siirrettävä pois, jotta tulee tilaa tälle uudelle. Toki lehti koskettaa myös muuta henkilökuntaa, ei vain minua.
Kuuntelen tiedotusvälineistä ja luen tiedotteista, kuinka maailmalla ollaan jonkinlaisen pelonsekaisen odotuksen vallassa. Odotetaan, minkälaiset ovat Yhdysvaltain presidentin tulevat poliittiset linjaukset. Pohjois-Korea uhittelee koko maailmaa vastaan ja tekee ohjuskokeita. Monia häiriöpesäkkeitä on ympäri maailmaa. Nämä kaikki askarruttavat ihmisten mieltä. Minkälaiset seuraukset tapahtumilla on ja miten varustautua mahdollisiin tuleviin konflikteihin? Meitä kehotetaan varustautumaan varaamaalla kotiin usean viikon ruokavarastoja. Minä en ole ruokavarastoa kerännyt, ehkä pitäisi. Olen vain niin kiitollinen jokaisesta ihan tavallisesta päivästä, jonka saan elää rakkaiden ihmisten kanssa.
Tulevalla viikolla on meillä matka Kannukseen. Siellä on TV7-ilta. Nämä kokousmatkat kauemmaksi vievät kaksi päivää. Ne ovat pois jokapäiväisistä tehtävistä ja töistä. Kuitenkin on tärkeää tavata ystäviä ja kuulla kuulumisia. Tärkeintä on kuitenkin rohkaista muita ja lähteä itse rohkaistuneena pois. Jumalan lasten kohtaamisissa on Pyhä Henki läsnä.
Israelissa alkoi koko viikon kestävä Lehtimajanjuhla. Monet arvioivat, että Jeesus olisi syntynyt juuri lehtimajanjuhlien aikaan. Sain luettavakseni tekstin, jossa kerrottiin, että sukkotin ensimmäisenä päivänä luetaan synagogissa rukousta: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maan päällä rauha ja hyvä tahto maata kohtaan.”
Tämän saman ilmoituksen enkeli kertoi kedolla oleville paimenille, kun Jeesus oli syntynyt Beetlehemissä. Rukous on nähtävästi säilynyt juutalaisessa perinteessä ja sitä luetaan sukkot-juhlan alkaessa. Kristittyjen olisikin aika viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa lehtimajanjuhlien aikaan. Olemme niin kiinni traditiossamme, että Jeesuksen syntymäjuhlan vieton siirto tuskin laajemmassa mittakaavassa on mahdollinen. Jokainen uskova, jonka sydämeen Jeesus on tullut asumaan, voi viettää juhlaa yhdessä Jeesuksen kanssa ja kiittää siitä, että Hän tuli maailmaan meitä kaikkia ihmisiä pelastamaan.
”Sentähden minun kansani on tunteva minun nimeni, sentähden se on tunteva sinä päivänä, että minä olen se, joka sanon: ’Katso tässä minä olen.’ Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: Sinun Jumalasi on kuningas.” Jes. 52:6, 7
Mirja
