Luottamus

image

Olen seurannut kiinnostuneena harakkapariskunnan touhuja. Ikkunamme edessä on iso Unkarinvaahtera ja sen oksistoon harakkapariskunta on päättänyt tehdä pesänsä. Siinä ne aloittavat hääräämisen aikaisin aamulla. Nyhtävät oksia puusta, nokkivat ne ensin taipuisiksi ja vievät sitten pesän rakennuspuiksi. Pesä näyttää kaukaa katsottuna pieneltä risukasalta. Nyt kun puussa ei ole lehtiä, näkyy hyvin, miten rakentaminen edistyy. Muina vuosina on orava kiusannut harakkapariskuntaa, mutta vielä on kurre pysynyt pois harakoiden tieltä.

Jumala loi ensin eläinkunnan ja sitten vasta ihmisen. Adam sai tehtäväksi antaa nimet eläimille ja vallita ja varjella luomakuntaa. Paratiisi oli hieno ja täydellisen kaunis koti ihmisten ja eläinten asua. Samalla kun Adam ja Eeva karkotettiin paratiisista, joutuivat myös eläimet ja koko luomakunta orjuuden alaiseksi. Pois Jumalan kodista kylmään maailmaan, jossa pahuus ja kärsimys vallitsee. Ihmiset ja luomakunta huokaa ja odottaa vapautusta.

Luen vanhaa Tapio Nousiaisten kirjaa ”Yksi ainoa elämä”. Kirjan alussa hän kertoo, kuinka ihminen seisoo suuren tiiliskivikasan päällä. Joka päivä tulee käsi, joka ottaa pois yhden tiiliskiven. Kasa pienenee ja ihminen vanhenee. Aivan kuin huomaamatta seisoo ihminen yhden kiven päällä, joka sekin otetaan jalkojen alta pois, ja näin elämä täällä maan päällä on päättynyt. Ihmisen yksi ainutkertainen elämä.

Mikä asema Jeesuksella on ainutkertaisessa elämässämme? Olemmeko ottaneet hänen kertakaikkisen sovitustyönsä vastaan ja pyytäneet Jeesusta ohjailemaan elämämme purtta? Tämän sekasortoisen maailman keskellä, joka epätoivoisena pelkää, mikä maanpiiriä kohtaa, me Jumalan omat tiedämme Raamatusta, missä on meidän turvamme ja mikä on lopullinen maailman ja oman elämämme päämäärä. Se on hyvä tieto, ja kannattaa joka päivä kiittää Jumalaa elämästä ja Jeesuksen veren voimasta, joka puhdistaa kaikesta synnistä.

Eräs evankelista puhui aikanaan jossain kokouksessa osuvasti, kuinka elämämme kärryt kulkevat välillä savivellissä, joka kovettuu pyöriin ja hankaloittaa matkantekoa. Kun elämme täällä synnin ja valheen täyttämässä maailmassa, tarttuu pyöriin helposti moskaa ja savea. Sen vuoksi on tärkeää mennä Jeesuksen puhdistuslähteelle ja oikein kunnolla viipyä ja peseytyä. Savet kärrynpyöristä ja murheet sydämestä saamme pestä pois Jeesuksen verellä. Matkanteko näin puhdistuneena on helppoa, ja näemme ja koemme Jumalan luoman ihmeellisen elämän kauneuden ja tunnemme hänen huolenpitonsa hyvyyden. Välillä joku uskonveli tai -sisar jää jumiin savivelliin. Silloin noustaan rattailta ja autetaan häntä pääsemään eteenpäin ja johdatetaan puhdistuslähteelle Jeesuksen luo. Kun Jeesuksen rakkaus täyttää sydämen, näemme toisen hädän ja tulee halu auttaa.

Lähestymme pääsiäisen aikaa. Se on suuri juhla meille Jeesukseen uskoville ja myös juutalaisille.
Pääsiäisen sanoma on voitto ja vapaus. Pimeys peitti kansat mutta Jeesuksessa tuli maailmaan kirkkaus ja valo ja pimeys väistyi. Jeesus seisoo ylösnousseena hautansa edessä ja sanoo Maria Magdaleenalle, että mene ja kerro. Kerro, että Jeesus nousi haudasta ja kuolemallaan kuoleman voitti. Jeesus elää iankaikkisesti ja hänellä on tuonelan ja kuoleman avaimet. (Ilm. 1:18.)

Pääsiäisen jälkeen alkaa luontokin vapautua talven kahleista. Talven puhurit ja pakkaset väistyvät kevätauringon paisteen tieltä. Lumien sulaessa tulee ruskea, kuollut maa näkyviin. Tiedämme kuitenkin, että kuolleen maan sisältä alkaa lämmön vaikutuksesta nousta uutta elämää, joka vihreänä ja kukkivana peittää nopeasti kaiken. Toivoisin, ja varmaan jokainen toivoo, että saisimme vapautuksen koronasta ja pääsisimme tästä paholaisen luomasta sairauden verkosta vapaaksi.

Muistelen kaiholla menneitä aikoja, jolloin saimme vapaasti mennä ja tulla. Suomi oli niin henkisesti kuin fyysisestikin vapaampi. Mikäli nyt alkaisimme perustaa kristillistä tv-kanavaa, ei se olisi mahdollista. Lähes parikymmentä vuotta sitten oli kansamme hengellinen ilmapiiri Jumalan sanalle avoimempi ja kansallinen arvopohja Jumalaa kunnioittava. Jumala tiesi, että tällainen aika tulee, ja rukoilen, että TV7 saa olla välittämässä Raamatun sanan mukaista evankeliumia kaikkialle maailmaan.

”Jumalan kaikkinäkevyys on lopulta elämää suurempi siunaus.
Ei ole paikkaa, mihin Herran Jeesuksen armo ei ylettyisi.
Ei ole paikkaa, missä hän itse ei voisi olla apumme.
Ei ole paikkaa, minne voisi kadota hänen käsistään.”

Juha Vähäsarja

 

Mirja