Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus. Matt 18: 21,22
Jeesus oli juuri neuvonut, miten syntiä tekevää veljeä olisi ojennettava. Jos kahdenkeskinen nuhtelu ei auta, ei kahden tai kolmen yhteinen, eikä seurakunnankaan, niin veljeä oli kohdeltava kuin pakanaa. Rabbienkin mukaan riitti, kun antoi anteeksi kolme kertaa.
Jeesus oli jo aikaisemmin kyllä opettanut: rikkoneelle veljelle piti antaa anteeksi peräti seitsemän kertaa, jos tämä vain katuisi. Ja silloin apostolit olivat pyytäneet: ”Anna meille vahvempi usko!” (Luuk 17: 5)
Muistiko Pietari tämän? Joka tapauksessa hän syöksyi nyt tapansa mukaan puhumaan tarjoten kolmen kerran sijasta seitsemää kertaa. Jeesuksen vastaus häkellytti, sillä seitsemänkymmentäseitsemän kertaa tietenkin tarkoittaa loputtomasti.
Ihmisten näkökulmasta taivaallisella Isällämme on monta ihmeellistä ominaisuutta. Yksi ihmeellisimmistä on se, että Hän armahtaa ja antaa anteeksi. Olemme eniten Jumalan kaltaisia, kun itse annamme anteeksi.
Sananlaskujen kirjassa sanotaankin: ”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa.” (Sananl 19: 22, KR-38)
Miksi? Koska laupeus, armahtavaisuus on Jumalan ominaisuus. Tätä kykyä ei ole luonnostaan meissä ihmisissä, vaan se tulee Jumalalta. Kuinka usein me joudummekaan kamppailemaan katkeruuden, kaunan ja vihanpidon kanssa — emmekä tahdo antaa anteeksi!
On kansoja, joiden kielessä käsitettä anteeksianto ei ole. Esimerkiksi Nepalin kieleen raamatunkääntäjien oli keksittävä ilmaisu ”antaa anteeksi”.
Psykoanalyysin isän Sigmund Freudin teoksista, jotka käsittävät tuhansia sivuja, ei löydy sanaa anteeksianto. Se loistaa poissaolollaan. Mutta kuitenkin ’ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa’.
Rakas sielu, kun kohtaat kanssakulkijoitasi, muista antaa anteeksi! Sehän on ihaninta, mitä voit tehdä. Ja jos se tuntuu ylivoimaiselta, niin aina on rukouksen tie: ”Herra, anna minulle vahvempi usko1”
Teksti: Veli Johannes