”Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.” Ilm 3: 5
Nämä ovat Jeesuksen viimeiset, rohkaisevat sanat Sardeksen seurakunnan paimenelle. Mutta aivan aluksi Jeesus kuitenkin varoittaa häntä: ”Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut.” (Ilm 3: 1)
Ystäväni, sinä olet elävien kirjoissa, koska kannat kristityn nimeä. Mutta oletko elossa? Oletko todella kristitty? Helppo vai vaikea kysymys?
Leila oli syntynyt Suomeen, kristittyyn maahan. Hän oli saanut kasteen ja oli seurakunnan jäsen. Mutta hän ei ollut tunnustava kristitty. Hän ei uskaltanut sitoutua Kristukseen. Mutta hänen miehensä Henrik oli sitä vastoin ollut jo vuosien ajan innokas katuevankelista ja traktaattien jakaja.
”Ei minusta ole traktaattien jakajaksi kadulle”, Leila kerran totesi minulle. Tämä esti häntä tulemasta Jeesuksen luo. Mutta sitten Jumalan armo kohtasi hänet. Hänelle selvisi, että usko on jotakin aivan muuta kuin pakollista traktaattien jakamista.
Henrikin ilo oli sanoin kuvaamaton, kun hänen puolisonsa otti Jeesuksen vastaan syntiensä sovittajana ja elämänsä Herrana. Kääntymyksensä merkiksi Leila kirjoitti nimensä lahjaksi saamansa Uuden testamentin ratkaisusivulle.
Leila lähti tielle, joka vie taivaaseen. Kerran hänen nimensä luetaan elämän kirjasta. Ja Jeesus tunnustaa hänet omakseen. Hän saa seistä voittajana taivaallisen Isämme edessä valkeisiin vaatteisiin puettuna.
Ystäväni, valvokaamme, ettei Jeesus joudu sanomaan sinulle eikä minulle: ”Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut.”
Herra, anna minun kantaa kristityn nimeä Sinulle kunniaksi! Herra Jeesus, varjele minut Sinussa, että kerran iäisyydessä saisin kuulla sanasi: ’Enkä Minä pyyhi sinun nimeäsi elämän kirjasta, vaan tunnustan sinut omakseni!’
Teksti: Veli Johannes