Anna kaikki meidän syntimme anteeksi ja ota vastaan paras lahjamme: me tuomme sinulle uhriksi rukouksemme, huultemme hedelmän. Hoos 14: 3
Jos joku halusi vanhan liiton aikana tuoda uhrin, niin hänen piti lain mukaan tuoda teurasuhriksi virheetön eläin tai ruokauhriksi maan parhaita antimia.
Sokea tai ontuva eläin tai pilaantunut ruoka-aines ei Herraa miellyttänyt. Olihan kaikki se, mitä uhraaja antoi, Herralta saatua. Ja näin Herralta saadusta uhraaja yritti pitää parhaan osan itsellään.
Olet ehkä joskus miettinyt, mitä voisit antaa lahjaksi tai kiitosuhriksi Herralle. Tässä profeetta ilmoittaa, että rukouksemme, huultemme hedelmänä, onkin se paras lahjamme Jumalalle.
Miellyttävätkö sitten rukousuhrimme Jumalaa? Herra Jeesus opetti yhden ainoan rukouksen, Isä meidän -rukouksen. Kun sen rukoilet sydämestäsi tarkoittaen joka kohdassa sitä, mitä rukoilet, niin se on varmasti Jumalalle kelpaava ’virheetön’ uhri.
Kiinassa eräs kommunisti kuunteli radiolähetyksiä, joissa kerrottiin evankeliumi. Palautekirjeessään hän pyytää: ”Nyt minä uskon Kristukseen. Opettaisitteko minua rukoilemaan? Miten minun tulisi rukoilla? Te aloitatte jokaisen ohjelman rukouksella ja päätätte sen rukoukseen. Minäkin haluaisin rukoilla, mutta en tiedä miten. Opettaisitteko minua?”
Hän esittää arvelunsa: ”Luulen rukouksen tarkoittavan sitä, että puhun koko päivän niin, että jokaisen sanomani jälkeen voin lisätä ’aamenen’ (= totisesti).”
Tätä kaunista määritelmää rukoukselle ja tapaa rukoilla ei opettanut teologian tohtori, vaan oppimaton, Raamattua omistamaton kiinalainen kommunisti. Mutta hänellä olikin kaipaus puhua Jumalalle tavalla, joka miellyttäisi taivaallista Isäämme.
Teksti: Veli Johannes