Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen. Sananl 14: 27
Vähässä katekismuksessa, selittäessään kymmenen käskyn lakia, Luther aloittaa jokaisen käskyn selityksen lauseella: ”Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme . . . ! ”
Tässä Luther kiteyttää suhtautumisemme taivaalliseen Isäämme: rakastava, kunnioittava pelko. Jumala on majesteetti, koko maailmankaikkeuden luoja. Hän ei ole vain joku pilvenreunalla istuva harmiton ukkeli, josta ei tarvitse välittää. Ja vaikka Hän tinkimättä toteuttaakin oikeuden, Hän ei kuitenkaan murtunutta muserra.
Kerrotaan amerikkalaisesta professorista, joka aloitti aina luentonsa nostamalla Raamatun hetkeksi päänsä päälle. Sitten hän totesi nuorille opiskelijoille: ”Olen mies auktoriteetin alla.”
Psalmien kirjasta voimme lukea (Ps 119: 9): ”Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten, että noudattaa sinun sanaasi.”
Jumala antaa Raamatussa liikennesäännöt elämää varten. Noudata niitä, niin vältyt kolareilta ja turhilta onnettomuuksilta. Jätä noudattamatta ja olet pahoissa vaikeuksissa.
Onnellinen olet sinä, ystäväni, jos koko sydämestäsi voit rukoilla tämän kuningas Daavidin rukouksen: ”Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan.” (Ps 86: 11)
Teksti: Veli Johannes