Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. 2 Kor 2: 15
Vanhan liiton rabbit opettivat, että laki on parantava lääke toisille ja kuolettava myrkky toisille.
Me, uuden liiton ihmiset, Kristuksen tuntemisen tuoksuna levitämme ilosanomaa Jumalan armosta. Tämä kutsu astua Jumalan valtakuntaan on toisille elämäksi ja toisille kuolemaksi.
Murhemielin muistan ystävää, joka vaelsi koko ikänsä tuntien Kristuksen tuoksun. Mutta muutamaa viikkoa ennen itsemurhaansa hän ilmoitti luopuneensa uskosta julistaen Jeesuksen Raamatun hirveimmäksi ihmiseksi.
Sananlaskujen kirjassa Jeesus Viisauden nimikkeen alla julistaa (Sananl 8: 36): ”Joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa.”
Mutta Hän julistaa myös (Sananl 8: 35): ”Joka minut löytää, löytää elämän.”
Uskova maanviljelijä sai kestää kyläläisten pilkkaa ja parjausta uskonsa tähden. He pitivät häntä tyhmänä, kun hän kävi puimassa ilmaiseksi naapureittensa viljat; ne ensin ja vasta sitten omat. Joskus syyssateet jopa vaaransivat oman viljasadon puinnin.
Mutta sinä päivänä, kun Jumala kohtasi naapuritalon isännän saattamalla tämän synnin hätään, sinä päivänä tämä jumalaton mies etsi uskovan naapurinsa. Yhdessä he polvistuivat ladon lattialle jättäen syntikuormansa Jeesuksen ristin juurelle. Ja jälleen kerran Jumalan enkelit saivat iloita yhdestä syntisestä, joka kääntyi Jumalaa kiittäen.
Ystäväni! Elä moitteettomasti ja säilytä omatuntosi puhtaana! Olethan Kristuksen tuoksu. Näin jopa parjaajasi tulee ylistämään Jumalaa sinä päivänä, jona Jumala hänet kohtaa.
Teksti: Veli Johannes