Eikä lamppua, kun se sytytetään panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. Matt 5: 15,16
Jeesus, joka itse on maailman valo, kutsuu yllättäen opetuslapsiaan maailman valoksi. (Matt 5: 14) Samalla Hän antaa heille velvoittavan tehtävän olla valona ihmisille. Opetuslasten hyvissä teoissa näkyisi sitten se valo, joka saisi ihmiset ylistämään taivaallista Isää.
Eläkeikää lähestyvä pappi selitti tyytyväisenä, kuinka hyvin hän oli onnistunut sopeutumaan yhteiskuntaan. Esimerkkinä hän kertoi samassa kerrostalossa 20 vuotta asuneen miehen todenneen hämmästyneenä hänelle: ”En tiennytkään sinun olevan pappi.”
Papin lamppu oli ollut vakan alla.
Arkuuden ja ihmispelon tähden mekin piileskelemme niin helposti. Kun seurassa puhutaan halveksivasti kirkosta ja uskovista, vaikenemme. Emme uskalla sanoa eriävää mielipidettä; saati tunnustautua uskovaksi. Häpeämme Herraamme Jeesusta!
Ystäväni, sinä, jonka Jeesus on löytänyt, pannut lampunjalkaan ja sytyttänyt! Loistatko valoa kaikille huoneessa oleville?
Ymmärrä Jeesuksen öljylamppuvertaus! Hän sytyttää, mutta valona olo maksaa aina jotakin sinulle, sillä öljyä kuluu. Ja palaminen tuo aina mukanaan kärsimystäkin.
Johannes Kastajakin oli kirkkaalla liekillä palava lamppu, mutta vain hetken. Ihmiset tekivät hänelle mitä tahtoivat. Samoin he tekivät Ihmisen Pojalle.
Mutta älä säiky! Älä arkana pälyile ympärillesi! Kulje rohkeasti Todellisen Valon, Jeesuksen, todistajana!
Onhan Hän kanssasi koko matkan perille asti.
Teksti: Veli Johannes