Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Kol 3: 13
Ystäväni, tiedätkö, miksi vaalit ja hellit sydämessäsi anteeksiantamattomuutta? Etkä tule toimeen läheistesi kanssa. Tiedätkö, mikä ajaa sinut kanssakulkijoitasi vastaan? Sananlaskujen kirja antaa vastauksen:
”Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan.” (Sananl 10: 12)
Vihasi voi olla niin salassa, ettet sitä edes huomaa. Nuorukaiselta kysyttiin: ”Vihaatko juoppoa isääsi?” ”Miten niin? En tietenkään!” Kuitenkin hän oli jo aikaisemmin todennut isälleen: ”Kun kerran kuolet, niin en tule hautajaisiin.”
Tästä huolimatta nuori mies meni hautajaisiin. Sillä isän kuolinvuoteella Jumala oli vuodattanut säälin ja rakkauden hengen poikaan. Tämä oli antanut kaikesta sydämestään isälleen anteeksi kuningas alkoholin aiheuttamat kirot. Oli toteutunut mainitun sananlaskun jatko: ”Rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.”
Ystäväni, sinunkin paljot rikkomuksesi ovat peitetyt! Vaikka olet luotu Jumalan kuvaksi, olet langennut syntiin. Mutta Kristuksessa olet saanut anteeksi.
Ymmärrätkö, että sinä olet kadehdittavassa asemassa? Luin kerran ateistista, joka murheellisena totesi: ”Eniten kadehdin teissä kristityissä anteeksiantamusta.” Sitten hän lisäsi riipaisevasti: ”Minulla ei ole ketään, joka antaisi minulle anteeksi.”
Sinua, ystäväni, velvoittaa sana: Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.
Anteeksiantamattomuus voi olla jopa ”perintökalleus” suvussa. Surullista on lukea suomalaisen keihäsmestarin sanat: ”Meirän suvussa ei pyyretä anteeksi eikä anneta anteeksi.”
Ystäväni, olkoon kuitenkin sinun kotisi paikka, jossa ”pyyretään anteeksi ja jossa annetaan anteeksi”!
Teksti: Veli Johannes