”Kun teitä kuljetetaan synagogiin ja viranomaisten ja esivallan eteen, älkää olko huolissanne siitä, mitä puhutte ja miten puolustatte itseänne. Kun se hetki tulee, Pyhä Henki neuvoo, mitä teidän on sanottava.” Luuk 12: 11,12
Tämä Jeesuksen lupaus opetuslapsilleen on myös meille, jotka olemme arkoja ja pelokkaita. Omissa ’pienissä’ koettelemuksissamme voimme muistaa Richard Wurmbrandin kertomaa rohkaisevaa tapausta.
KGB:n päämajassa Neuvostoliitossa nuori, hento baptistityttö ei taipunut kidutuksissa. Hän kieltäytyi kertomasta tietoja maanalaisesta seurakunnasta.
Rangaistukseksi hänet annettiin majuri Nadionoffin käsiin. Tytölle kuvailtiin mitä mies tekisi. Hän ei edes ymmärtänyt, mitä kaikkea se tarkoitti.
Kun tyttö oli yksin huoneessaan, ovi avautui ja gorillamainen Nadionoff astui sisään. Tyttöä pelotti katsoa silmiin tätä hirvittävän rumaa miestä.
Mutta hän ei peräytynyt kauhuissaan. Hän teki jotain hämmästyttävää. Hän astui miestä kohti hymy kasvoillaan: ”Rakastan sinua niin paljon.”
Mies seisoi siinä ällistyneenä. Tyttö jatkoi: ”Älä usko peiliä, joka sanoo että olet ruma. Se ei ole totta. Sydämessäsi on mittaamattoman arvokas aarre. Olet jotain niin arvokasta, että Jumalan Poika jätti taivaan, koska Hän rakastaa sinun sieluasi. Hän toivoo, että olisit Hänen kanssaan taivaassa.”
Nadionoff oli riisuttu aseista. Murtuneena, syntisenä miehenä hän sai kohdata Jeesuksen. Nadionoff erotettiin välittömästi poliisivoimista. Hänet jopa yritettiin tappaa. Entisestä vainoojasta tuli maanalaiseen seurakuntaan veli Kristuksessa.
Herra Jeesus, avuttomana painan pääni. Minusta ei löydy tällaista tytön osoittamaa rohkeutta.
Mutta kiittäen nostan pääni, sillä Sinä annat rohkeuden, kun sitä tarvitsen! Ja Pyhä Henki neuvoo, mitä on silloin sanottava ja tehtävä!
Teksti: Veli Johannes