Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. 3 Moos 19: 2
Olkaa pyhät!
Näin Jumala kehottaa tässä kolmannen Mooseksen kirjan avainjakeessa meitäkin, Jeesuksen omia, jotka olemme siirtyneet kuolemasta elämään. Vaikka olemme maailmassa, emme enää ole maailmasta. Vaellamme täällä muukalaisina. Kotimaamme on kuoleman rajan tuolla puolen. Ja Jumala kutsuu meitä erottautumaan Hänelle, elämään pyhää elämää.
Eräässä lehtiartikkelissa esitettiin haastava kysymys: Tunnetko itsesi? Alaotsikkona oli kehotus: testaa, millainen todella olet. Testi pysäytti minut. Se paljasti turhat kuvitelmani omasta nöyryydestä ja pyhyydestä. Se paljasti minussakin olevan ylpeyden perussynnin.
Ystäväni, tutki vaikka testin seuraavia kohtia?
Ylpeä vertaa itseään muihin ja tuntee olevansa parempi. Nöyrä vertaa itseään Herransa Jeesuksen pyhyyteen. Hän kokee tarvitsevansa Jumalan armoa voidakseen elää Hänen kasvojensa edessä.
Ylpeän on vaikea pyytää anteeksi ja myöntää olleensa väärässä. Hän odottaa ensin toisen anteeksipyyntöä. Nöyrä pyytää anteeksi, myöntää virheensä ja aloittaa sovinnonteon, vaikka toinen olisikin väärässä.
Ylpeä syyttää ja kritisoi herkästi muita. Nöyrä kantaa vastuunsa ja osaa arvostaa muita.
Ylpeä ei kestä arvostelua, vaan ”keksii” puolusteluja. Nöyrä ottaa arvostelun avoimesti vastaan ja kestää sen.
Jo nämä neljä kohtaa tekevät minut hiljaiseksi. Kuinka usein olenkaan vaeltanut ylpeän viittaa kantaen! Jumala, Sinä olet pyhä! Sinussa ei ole pimeyttä, ei mitään, mikä yhdistäisi Sinut syntiin.
Sinä sanoit Moosekselle: ”Yksikään ihminen, joka näkee minut, ei jää eloon.” (2 Moos 33: 20)
Herra, me vapisemme Sinun pyhyytesi edessä!
Herra, auta meitä elämään tahtosi mukaista elämää!
Auta meitä kiittämään ja ylistämään Sinua, tuottamaan mainetta ja kunniaa Sinulle!
Teksti: Veli Johannes