Joulu ja vuodenvaihde on ohi. Uusi vuosi nostaa päätään ja toivottelemme toisillemme Hyvää Uutta Vuotta 2019. Entinen on mennyt, katso uusi on sijaan tullut. Jumala tekee uutta, etkö jo sitä huomaa? Kaipaamme uutta ja jotain suurta, hyvää ja onnellista. Se tässä vuodenvaihteessa onkin varmaan hienoa, että saa kokea jättävänsä menneet taakse ja suunnata odotukset tulevaan.
Joulu meni levätessä. Sain oikeaan käteeni ja selkäpuolelle tulehduksen, varmaankin henkisestä ja fyysisestä rasituksesta. Sitä olen hoidellut ja pyrkinyt pysymään erossa tietokoneesta. Kirjoittelu on kädelle pahasta. Juuri ennen joulua tuli tieto kanavan katsojan kuolemasta. Hän oli yksin asuva henkilö, eikä hänellä ole sukulaisia. Hän on testamentannut Ristin Tuelle pienen asuntonsa ja toivonut, että järjestämme hautajaiset. Koska olemme lähdössä lomalle, on järjestelyt tehtävä ennen lomamatkaamme. Samoin toinen ystävämme on saattohoidossa ja hänen asioitaan olen hoidellut.
Hyvä kun pystyn ja voin hoitaa ja auttaa. Sekin on eräs luottamuksen osoitus Jumalalta. Hän on katsonut, että voin tehdä viimeisen palveluksen Hänen lapselleen, joka on jo siellä Isän kodissa. Nämä maalliset asiatkin kun pitää hoitaa hyvin ja arvokkaasti loppuun saakka. Kyselin ohjelmien tuotantopuolelta arkun kantajia, kun ei vainajalla ole omaisia, ja kyllä sieltä vapaaehtoisia löytyi. Kun valitsin kukat arkun päälle mietin, että kun tapaan ystävämme taivaan kodissa, kysyn olivatko kukat mieleiset. En tiedä hänen kukkamakuaan, joten otin mistä itse tykkäsin.
Jeesus on lunastanut meille elämän ja olemme hänen kanssaan perillisiä. Aivan mahtava asema ja tulevaisuus! Mietimme Martin kanssa vuoden vaihtuessa, mitä toivomme tulevalta vuodelta. Siinä tuli tietysti lasten ja perheen hyvinvointi, mutta tärkeimmäksi nousi kuitenkin toivomus syvemmästä suhteesta Jeesukseen. ”Lähemmä Jeesus, lähemmä vaan, kaipaan sun ääntäsi kuuntelemaan.” On suuri etuoikeus aloittaa vuosi Jeesuksen kanssa. Kiittää menneestä vuodesta ja pyytää Jeesusta olemaan kanssamme joka hetki alkaneena vuotena. Kaipaan lisää Pyhän Hengen voimaa ja voitelua. ”Ei mikään niin voi virvoittaa, en muusta iloani saa, ennen kuin löysin aartehen, ystävän Herran Jeesuksen.”
Vasta sitten, kun olemme eläneet toisen ihmisen kanssa yhdessä pitemmän aikaa esim. avioliitossa, opimme tuntemaan hänet. Arkipäivän askareissa, vaikeuksien kohdatessa, iloisissa hetkissä. Kaikki nämä yhdessä eletyt kokemukset auttavat meitä ymmärtämään ja opimme todella tuntemaan kumppaniamme, mutta myös itseämme. Samoin on yhteys Jeesukseen. Kun elämme arkea ja juhlaa yhdessä Jeesuksen kanssa, opimme tuntemaan ihmeellisen Jumalamme. Mikäli emme päästä Häntä elämäämme vaan pidämme Hänet vain kirkko-Jeesuksena, koemme uskonnollisia tunteita yhteisessä jumalanpalveluksessa mutta emme opi tuntemaan todellista Jeesusta. Häntä, joka kulki eläessään maan päällä ihmisten arjessa, kansan keskellä. Sitä hän haluaa tänäänkin, olla kanssamme kaikkina elämämme päivinä ja kaikissa vaiheissamme ja tunteissamme. Hän haluaa jakaa kanssani kaiken, ja opettelen sitä myös itse. Jakamista, antamista ja ottamista. Katsomalla Jeesukseen rukoilen, että opin näkemään itseni Jeesuksen silmin. Hän katsoo minuun rakastaen ja hyväksyen. On ihanaa, kun ystäväni on tuonut minulle tullessaan hallituksen kokoukseen kimpun punaisia ruusuja. Hän sanoi, että Jeesus käski tuomaan Mirjalle ruusuja, koska hän niin rakastaa Mirjaa. Tämä on ollut sykähdyttävää, että todellako Jeesus ajattelee minua ja haluaa ilmaista näin rakkauttaan!
Kunpa me voisimme toinen toisemme virheistä ja ongelmista huolimatta ojentaa ruusun tai jotain muuta ja sanoa, kuinka paljon hänestä välitämme ja kuinka paljon rakastamme. Toimisimme ikään kuin Jeesuksen lähettiläinä. Jeesus opettaa rakastamista meille jatkuvasti, kun pysymme kiinteässä puhe- ja rukousyhteydessä Häneen, näin eläen elämäämme yhdessä Jeesuksen kanssa.
”Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani, Herra minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, kallioni, jonka turviin pakenen, minun kilpeni, pelastukseni sarvi (voima) ja turvapaikkanani. Ylistetty olkoon Herra! Näin minä huudan ja pelastun vihollisiltani.” (Ps. 18:2-4)
Mirja
