”Keväiseen aamuun heräjää maa, lintujen laulun kuulla jo saa. Ihmisen helppo on rakastaa, kun öiset usvat poistuu.” Tämä vanha laulu, jota aikoinaan kuorossa lauloin, tuli mieleeni, kun lähdin aamulla toimistolle. Linnut lauloivat ja aurinko paistoi. Edellisenä iltana lauloi mustarastas. Sen ääni on niin ihmeellisen kaunis ja kantava. Kohta koko luomakunta soi, kun Suomeen pesimään tulleet linnut laulamalla ilmoittavat oman reviirinsä.
Olimme Israel-risteilyllä viime viikonloppuna. Pekka Sartola järjestää näitä 23 tunnin risteilyjä ja hän kutsuu joskus minua ja Marttia mukaan. Ryhmässä oli tällä kertaa 200 matkalaista, joiden kanssa kuuntelimme Pekka Sartolan ja Pekka Reinikaisen mielenkiintoisia luentoja. Matkalla oli mukana TV7:n katsojia ja ystäviä. Heitä on aina mukava tavata ja kuulla kunkin kuulumisia.
Samoin olimme viime viikolla Espoon helluntaiseurakunnassa iltaseuroissa. Siellä niin lämpimästi meidän puolesta rukoiltiin ja siunattiin koko TV7:n työtä. On välillä hyvä olla uskovien ystävien keskiössä ja saada rukousta ja rohkaisua. Kuulen usein rukouspalvelussa ja muissa keskusteluissa, miten väsyneitä ja epävarmoja olemme. Väsymys ja uupumus näyttää vaikuttavan laajemminkin monien elämässä, ei vain omassani. Välillä on oikein väkisin otettava itseään niskasta kiinni ja kiskottava eteenpäin. Onkohan uupumus lopun ajassa vaikuttava henkivalta, joka yrittää saada Jeesuksen omat nukahtamaan. Jeesus sanoo, että valvokaa ja rukoilkaa ja nostakaa päänne, vapautuksenne aika on lähellä. Koen, että meidän on rohkaistava toinen toisiamme uskon kilvoituksessa. ”Ei uupua kesken matkaa, tien kaitaisen kulkijat saa. On määränä siksi jatkaa, kunnes kotimaa saavutetaan.”
Jos ilo Herrassa on meidän väkevyytemme, niin tokihan paholainen yrittää tämän ilon viedä meiltä pois, ettemme olisi väkeviä Herramme ilossa. Tämä Jumalan tuntemisen ilo ei ole sellaista pinnallista nauramista. Se ei ole sellaista, niin kuin vanha sanonta kuuluu, että ”ilo pintaan vaikka sydän märkänis”. Jumalan antama ilo on sydämen syvää tietoisuutta siitä, että vaikka mitä tapahtuisi, olen Jumalan rakas ja hän pitää sanojensa mukaan kaikesta huolen. Vaikka kyyneleet ovat silmissä, voimme sydämessämme tuntea syvää rauhaa ja luottamusta siitä, että meitä kannetaan kaikkina päivinämme. Usein havaitsen, että pidän kiinni menneisyyteni muistoista tai tulevaisuuteni toiveista tai peloista. Sanon itselleni, että Mirja laske irti, anna tämäkin asia Jeesukselle; hän on luvannut hoitaa asiani. Ajoin autolla ja kuulin radiosta laulun, jossa laulettiin, että kunpa voisin uskaltaa laskea irti menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Eläisin tätä päivää ja hetkeä luottaen ja kiittäen. Se onkin ihmiselle vaikeaa. On asioita, jotka menneisyydestä luovat varjojaan tämän päivän ja tulevan ylle. On asioita ja haasteita edessäpäin, joita vatvomme mielessämme ja kannamme niistä jo etukäteen huolta ja pelkoa. Jumalan kirjassa ovat kaikki päivämme ja Hän johdattaa, jos kuljemme rukoillen.
Valmistelen pikku hiljaa asioita ja tavaroita tulevaa Israel-matkaa varten. Onkin ollut kovasti monenlaista menemistä ja asioiden hoitoa viimeiset pari viikkoa. Huomaan, että omat kotinurkat pakkaavat pölyyntymään, kun en ole ehtinyt, enkä jaksanut niitä siivota. Kevätaurinko paistaa armottomasti juuri niihin nurkkiin ja pöydille, missä pöly leijailee. Rakastan kaunista ja siivottua kotia, mutta siivoustason sietokynnys on noussut tämän tv-työn aikana, sillä työ vie paljon aikaani ja voimaani.
Israelin poliittinen tilanne on juuri nyt mielenkiintoinen. Jerusalemin uutistoimistomme on koko ajan nopean toiminnan tilassa, jotta he saavat välitettyä mahdollisimman tuoreet viimekäden uutiset. Tapaamme Israeliin matkaavan ryhmämme kanssa uutistoimistomme henkilökuntaa, jotka kertovat varmaan mielenkiintoisia asioita. Suurimman osan matkasta vietämme Ein Gedin lomakylässä. Siellä on meillä aamupäivällä ja illalla yhteiset rukous- ja raamatunopetushetket.
Katsoin eilen kotona rukous- ja paastoiltaa. Oli mielenkiintoista seurata sitä televisiosta. Yleensä olen lähetyksessä mukana. Ilta oli koskettava ja samalla iloisin, että voimme näin voimallisesti tuoda juutalaista kansaa ja Israelia Jumalan valtaistuimen ääreen.
”Jäät lähtevät ja kevätpuut puhkeavat lehtiin
Ilman muuttolintujakin, kuitenkin metsä olisi toinen ilman niitä:
Mykkä kuin luomisen aamuna keskeneräinen
tai lähellä loppuaan maailman iltana.
Metsä lintunsa tarvitsee
Sydän rakkauden.”
Runo: Maaria Leinonen
Mirja
